Tuli viimeinkin se aika, että Nipsun pennut olivat luovutusikäisiä. Tämä viikko on ollut kovin raskas ja haikea. Pentu toisensa jälkeen on lähtenyt uuteen kotiin. Vain yksi jäi. Toisaalta en enempää olisi halunnutkaan jäävän mutta kun hoidin niitä tämän 8 viikkoa niin tuntuu ero raskaalta.
Onni oli kyllä matkassa siinä mielessä, kaikki kolme siis saivat uudet kodit ja vieläpä hyvät sellaiset. Joka paikassa oli jo ennestään ollut koiria ja löytyi kasvattamisesta kokemusta. Samaten yksikään pennuista ei mennyt kerrostaloon vaan jokainen pääsee reuhuamaan ulkona vapaasti.
Mutta kuten jo aiemmin kerroin niin yksi jäi meille.
Koirasta tuli vanhimman pojan nimikkokoira ja nimeksi tuli Martta.
Ja tässäpä vielä potretti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti