Oikeestiko kohta alkaa uusi vuosi?

Niin alkaa todellakin olla tämä vuosi lopuillaan.

Paljon toi ja vei tämä vuosi tulleessaan ja mennessään.

Mutta eihän suomalainen sisu anna lupaa hellittää.

Leuka pystyssä uusia haasteita kohti. =)

Joulun alus aika oli todella kiireistä kutomusten kanssa.

Kaikkia ei todellakaan kerinnyt/muistanut edes kuvata.

Tässä kuitenkin taas muutama valmistunut projekti.

Spiderman-pipo 5 vuotiaalle

Salama McQueen pipo 3 vuotiaalle

Husky-pipo

... ja vähän kuonon jatkoa edelliseen

Näitä valmistui neljät joulun alla

Unisukat keskimmäiselle pojalle Tico Tico langasta

Lunta edes jossain...

Mihin tää syksy ja "alkutalvi" on taas kadonnut. Jotenkin aika vaan menee niin nopeasti. Toisaalta eihän sitä ajan kulua oikeasti huomaa kun puikot heiluu kädessä koko ajan. Joulumyyjäisissä oltu edustettuna hyvällä menestyksellä. Vielä yksi lasten sukka tehtävänä ja sitten voisi rauhoittua joulun valmisteluun ja viettoon.

Kaikkea puikoilta putkahtanutta en ole muistanut edes kuvata, mutta tässä yksi

esittelemisen arvoinen tuotos. Tämä lähti pojan koulukaverin äidille

ja ohjeen nimi on Lumi. Ohje suunniteltu paksummalle langalle mutta hyvin 

onnistui näin ohuemmastakin. =)

Huivi pingottumassa...

Lähikuvaa kuviosta...

Väriä elämään!

Tätä lankaa olen jo pitkään himoinnut kaapista käyttöön. Aina vaan on ollut jotain muuta tekemistä. Nyt sen kuitenkin otin. Ihanat värit! Kuvassa sini-punaiset on miesten kokoa, sini-vihreä-keltainen naisten ja kelta-oranssit lasten. Näissä langoissa liuku toimii mahtavasti ja värit vaihtuvat tiuhaan. Mee laiks! =)

Tuunailuja =)

 Iski pienimuotoinen tuunailu into. Noh, se sit kyl lopahtikin aika nopeesti mut

sain sentäs jotakin valmiiks.

Alla kolmet tylsät ruskeat huovutetut kämmekkäät.

Niihin tein koristeluja ihan perus vaalealla langalla.

Näiden seuraavien tarina on aika surullinen. Jokunen vuosi sitten kun harjoittelin 

huovuttamista koneella niin kävi vähän köpelösti. Eli aikuisten lapasista 

tuli jopa lasten käteen liian pieniä. Päätin tuolloin että kyllä näistä vielä jotain tulee.

Näin niille sitten kävi...

Yksi lapanen jäi vielä odottamaan kun en enää keksinyt siihen oikeen mitään.

Eli siis selvyyden nimissä et kännykkäpussejahan ne nyt ovat. =)

Pipottelua...

Nämä kaksi miesten pipoa valmistui jo kuukausi sitten. Unohtuivat tuohon "sekakasaan" odottamaan päättelyä. No nyt langat on kurissa ja pipot valmiita matkaan maailmalle. =)

 Lankana on 7 veikka. Eli kuten varmaan jokainen huomaa

malli on kummassakin sama mutta väri eri.

Kalastaja-Eemeleille lämmikettä...

Naapurin isäntä halus itselleen ja kaverilleen kalapipot. Toivomuksena oli et ei saa mennä korvien päälle, valkoinen pohja, kalan kuva ja nimen ekakirjain taakse.

Pelkäsin ensin, että kyseinen kala on liian "lälly" mut näin ei käynytkään.

Kaloja on kolme peräkkäin yhdessä pipossa.

Valkoinen lanka on Norjalaista Gjestalin lankaa ja musta 7 veljestä.

Ja maailmalle lähti...

Eilen sain viimein matkaan kasan kutomuksia. Kassi sisälsi sekä naiselle että miehelle jotain mukavaa.

Paras "palkka" saajalta oli iloinen ja tyytyväinen ilme sekä onnistumisen ilo itsellä.

Seuraavat kaksi kutomusta on tehty Novita Crystal langasta. 

Pontsossa on mukailtu Dropsin ideaa.

Mutta lankalaatuhan on aivan eri joten silmukkamäärät ja lisäykset piti säveltää itse.

Koska kauluksesta haluttiin joustava ja löysä tein mukaan vielä nyörin jolla saa kiristettyä tarpeen mukaan.

Pipon nykäisin ihan omasta päästä.

Siitäkin tuli mukavan löysä mutta langan ansiosta muhkea.

Miehelle lähti seuraavat sukat ja pipo.
Ei ole vaikea arvata mitä yhtyettä perheessä fanitetaan.
Lankana näissä 7 veljestä.

Ja koneesta putkahti...

Ihan melkein unohdin jo...

Koneesta siis putkahti muutamat pitkäsakaraiset pipot ja yksi hipsusakarapipo.

Ohjelmavalinta huovuttaessa oli taas väärä ja toivotuista aikuisten pipoista tuli

lasten kokoja. =(

Mukana oli myös eräs muu juttu mutta siitä lisää kun saan sen tuunattua. =)

Pikkunäpertelyjä...

Aina pitää saada kokeilla jotain uutta ja kivaa.

Siksipä ryhdyin toimeen ja tälläisia sain aikaiseksi.

Ensimmäisenä esittelyssä lp-levy kulhot. Yllättävän helppoja valmistaa. Uuni 200 asteeseen ja 

kakkuvuoka ritilälle. Sitten älppäri vuokan päälle ja odottelu.

Kun levy oli pehmennyt siirto nopeasti kuumuutta kestävän purkin (itsellä oli vanha kahvipurkki ja lasipurkki) päälle ja muotoilu.

Simppeliä mutta ihanaa jälkeä.

Suojavarusteena käytin tietenkin itse tehtyjä hahtuvalapasia. 

Kulhon voi valita saajan musiikkimaun mukaan.

Eikä minun näperrysintoni loppunut vielä tähänkään. 

Toisena kohteena oli tuunata vanhoja kahvikuppeja.

Jokaiselle on varmasti kertynyt erinäköisiä parittomia kuppeja.

Tässä pieni vinkki niiden käyttöön, nuppineulatyyny. =)

Kupeissa sisällä superloni ja kaikki osat kiinnitetty kuumaliimalla...

Tää on jotenkin vaan niin söpö!

Onks nää nyt sit kuurankukkia kun on sinisiä?

Jotain kivaa pitää taas keksiä....

Iloa jakamassa...

Naapurintyttö pyysi saada polvimittaiset sukat. 

Hän oli itse suunnitellut millaiset ne pitäisi olla ja minkä mittaiset. Lopputulos oli kovasti mieleen ja näkeehän näistä myös että on ollut hyvä suunnittelija taustatukena. =)

Samaten sain viimeinkin valmiiksi hivenen kinkkiset ja jotenkin pöhköt lapaset.

Kirjoneulettahan ne on ja olen ennenkin sillä tekniikalla tehnyt mut jotenkin näiden 

kanssa ei vaan meinannut onnistua.

Nyt taas odotellaan mitä koneesta putkahtaa kohta ulos...

Huovutteluja taas...

Sadetta, tuulta, aurinkoa... Kaikkea tätä on ollut tasaseen tahtiin. 

Viimeisin myrsky vei puistakin osittain lehdet. Takapihan koristeomenapuu alkaa olla surkean näköinen kun muutama lehti enää roikkuu mutta omenoita sitäkin enemmän. Toivoisin niin, että harakat veisivät ne mennessään eivätkä tippuisi terassille kaikki. 

Koko alkupäivän on nytkin paistanut aurinko ja minä täällä päätellyt vaan sukkia. Nyt kun voisi lähteä vaikka sieneen niin alkaa taas pilviä nousemaan. Mutta toisaalta pienin poika määräsi minut pitämään tänään lorvipäivää joten mihinkäs minä tästä muutenkaan lähtisin. =)

Tässä siis kuvia viimeisimmistä tuotoksista.

Piiiiitkä kaulahuivi Wow-langasta

Luppakorvapipo

Hipsunhapsu sakarapipo

Huovutettuja lapasia...

Miesten sukat 7 veljestä raidasta

Sukat äidille ja tyttärelle... Lankana 7 veikka. Isommissa sukissa reunoissa helmineuleraita.

Nyt tää täällä sitten taas miettii että mitäs sitä sitten tekisi. Jos vaikka yhden kirjoneule pipon puikottaisi välissä. Tai jos vaikka....

Digikameran paluu!

Vihdoinkin pääsee ottamaan kuvia tuotoksista. Moni kesän aikana kudottu on kuvaamatta ja taitaa jäädäkin. Yritän nyt jatkossa kaikista uusista taas ottaa muiston.

Tässä muutama viimeksi päätelty kutomus.

Sukat Novitan Tuomas langasta ja pipo Rose Mohairista. Sukan pohjiin kokeilin helmineuletta. Pohjasta tuli mukavan pehmeä tällä keinolla.

Kolmet miesten sukat seiska veikasta.

Mihin kaikki aika katoaa???

Onpa kulunut viime postauksesta aikaa. Kesä tuli ja meni. Viimeinen puoli vuotta on ollut yhtä hulinaa. Elämäntilanne kääntyi aivan päälaelleen ja jatkan matkaa kera poikien ja kahden koiran. 

Hyvältä kuitenkin tuntuu.

Toimettomana en toki ole ollut. Puikot on heilunut koko ajan.

Kävi vaan niin kehvelisti, että huomasin kamerani muistikortin kadonneen ja

tilalle oli ilmestynyt Nokian toimimaton kortti. Joten en nyt sitten ottanutkaan kuvia viimeisimmistä tuotoksista. Korjaan kyllä tilanteen kunhan pääsen tuonne suureen cityyn käymään.

Tänään kuitenkin uuden omistajan sai tämä villatakki. 

Kuvalaatu heikohko kun on otettu puhelimella.

Pakko oli jollain dokumentoida ennen lähtöä. =)

Kaarrokeneuletakki...

Kuvio lähikuvana...

Eli miesten kokoa XL. Yhdistetty kolmesta eri ohjeesta ja loput sävelletty itse. 

Melkoista sävellystä ja pikkutarkkaa piperrystä oli kyllä loppu.

Mitat vastasivat odotuksia ja takki pääsee metsästysreissulle mukaan jo tulevana viikonloppuna.

Rauhallista pääsiäisaikaa kaikille!!!!

Are you talking to me?

Väittävät etten mä kuule mitään! Kyllä näillä pitäis kuulla!

Kirjoneulettaa...

Vähän tuli taas sellainen "mitähän mä nyt tekisin" olo. Kaivoin esiin erään Novitan lehden josta en ollut kokeillut vielä yhtään mallia. Kyllä, uskokaa vaan! 

Aloitin sitten setin baskerista.

Lankana 7 veikka ja siitä neljä eri sävyä.

Päällä nopea kavennus

Sivuprofiili =)

Käsityöliikkeessä käyminen on vaarallista...

Tilasin edellisellä kerralla käsityöliikkeessä käydessäni pienen neuleveivin. Olin nähnyt saman jo serkullani ja pitihän minunkin se saada. Mitäs kehuskeli kuinka kätevä se on. =D

No, taashan siinä kävi niin etten päässyt ulos pelkän veivin kanssa. Mukaan lähti tällä kertaa 4 kerää Adriafilin New Zealand Print lankaa. Kaksi pastellia ja kaksi lilaa.

Neuleveivillä saikin näppärät nyörit villahousuihin.

Oliskohan tässä vähän bling, blingiä...

Kaivoin aiemmin ostamani Novitan Kide-langan esiin ja heti välähti että tästä pitää tehdä pipo. Lanka on suht paksua ja siten kutominen nopeaa. Mukana olevat paljetit antavat mukavasti eloa.

Seuraavaksi tästä voisi tehdä vaikka kämmekkäät, mut lankaa joutuu ostaan lisää. Yksi kerä ei riitä molempiin.

Hiipimet...

Mukava tapa kuluttaa langanjämiä...

Hiipimet aloitetaan kutomaan kantapäästä avoneuleena, kun jalantietä on tarpeeksi niin vaihdetaan neljälle puikolle ja kudotaan varvasosa. Kavennukset joka puikon alussa. Lopuski vain kantapään liitos yhteen ja valmista tuli. Nopeaa ja helppoa... =D

Takimmainen pari on miesten kokoa, kahdet muut naisten...

Ei siitä tälläinen pitänyt tulla....

Kaivoin  kaapista pitkästä aikaa huivilangan ja päätin tehdä Dropsin sivuilta löytyvän Verdi huivin. Malli muistuttaa kyllä tosi paljon erästä toista huivia, mutta en antanut tuon häiritä. Aloitin innokkaasti ohjeen mukaan ja olin jo kutonut ainakin 30 cm niin huomasin että minähän kudon aivan väärin. Tein ilmeisesti lisäyksen koko ajan väärään kohtaan ja työ levisi erilailla. Mutta, koska oli jo kutonut aikasta paljon niin päätin jatkaa "omalla ohjeella" loppuun. Reunaan kudoin reikäkuviota (tätä ei ollut ohjeessa).

Eikä se sitten pilalle kuitenkaan mennyt. Ihan fiksun näköinen huivihan siitä kuitenkin tuli. =)

Silmukkamäärä rupesi oleen aikasta valtava viimeisillä kerroksilla...

Lähikuvaa kuviosta, lisäykset olisi kai pitänyt tulla tuon keskikohdan molemmin  puolin.

Alareunan reikäkuviota...

Ikuisuusprojektin päätös...

Taisin aloittaa kyseisen huivin jo viime kesänä. Aloitin innokkaasti mutta sitten se vaan jotenkin jäi. Monet kerrat olen katsellut kutomusta hyllyssä mutta aina on ollut jotain niin paljon tärkeempää kudottavaa muka.

Nyt sitten viimeinkin otin sen käsittelyyn ja tälläinen siitä sitten tuli.

Lankana on paikallisesta huopaliikkeestä ostettua pörröistä sekoitelankaa.

Ohjeen löysin jostain netistä. 

Jätin puolet kutomatta koska lanka oli paljon paksumpaa kuin ohjeeseen oli tarkoitettu. Puikko alkoi olla jo ihan täynnä joten kun kuviossa tuli sopiva tauko niin kudoin reikärivin ja pari oikeaa ja päättelin työn.

Huomioikaa taustalla mummoni tekemä päiväpeitto.

Pyöröhuivi on halkaisijaltaan noin 130 cm. Jos kostuttais ja pingottais niin leveys varmasti lisääntyisi.

Lähikuvaa kuviosta...

Yhet vielä ja sitten...

Juu-u, jäi se putki päälle mut nyt kyl tuli toppi. 

Ihanan nopeita puikottaa ja värien vaihtumista on vaan niin mukava seurata.

Oliskohan nää sit kippuramaailmasta ne naapurit?

Tais vähän jäädä putki päälle...

Kippuratossuperhe...

Netistä löytämäni ohjeen perusteella innostuin kutomaan hahtuvalangasta kippuratossuja.

Tässäpä niitä sitten olisi. Kiinnittäkää erityishuomio vihreisiin tossuihin oikealla takana. 

Niihin sovelsin hivenen erilaista kantapääosuutta.

Keskellä kahdet pienten jalkojen tossukatkin...